Nousuvesi nostaa kaikkia laivoja – kuuluu sanonta Englannissa. Millainen tuo nousuveden, osaamisen ja kilpailukyvyn tuoma noste aluetalouteen voisi olla tulevaisuudessa? Miltä trendit tai paremminkin hiljaiset signaalit näyttävät näin vuoden vaihtuessa, peräti vuosikymmenen vaihtuessa?

Megatrendejä tunnistaa meistä varmasti jokainen. Ilmastonmuutos näkyy jo monen lähiympäristössä. Kaupungistuminen ja digitalisaatio ovat trendeinä jo käsivarren mitan päässä. Miten kaikki tämä vaikuttaa meihin, omaan ympäristöön, yritysten talouteen ja sitä kautta aluetalouteen?

Yksi viime vuoden suosituimpia bloggauksiani oli kirjoitus digimarkkinoinnin trendeistä 2019. Löydät sen täältä. Rohkenen nyt katsella trendejä pidemmällä aikavälillä näin vuosikymmenen vaihtuessa, sillä muutos etenee hitaasti.

Kristallipallo on vielä sumea, mutta ilmassa on pinnalle pyrkiviä trendejä, osa jo selkeästi ilmaantuneita, osa vielä pinnan alla uinuvia hiljaisia signaaleja. Ja sitten ovat nuo mustat joutsenet, äkilliset ilmiöt, joita on vaikea ennakoida etukäteen. Yrityksen, organisaation ja toimialojen on kuitenkin hyvä tunnistaa, minne maailma on menossa, jotta omaa toimintaa voi arvioida myös uudesta näkökulmasta, olipa se sitten kuluttajakäyttäytymisen muutos, lainsäädännön muutos tai jotain muuta.

1. Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos on sellainen megatrendi, että se tulee pakottamaan yritykset tarkastelemaan liiketoimintaansa sen suurennuslasin läpi.  Ei vain lainsäädännön ja politiikojen paine, vaan kuluttajakäyttäytymisen muutos saa aikaan painetta muuttaa esimerkiksi verkkokauppojen pakkaus – ja jakelulogistiikkaa aiempaa  ympäristöystävällisemmäksi. Kulutus siirtyy niihin tuotteisiin, jotka onnistutaan brändäämään ympäristöystävällisiksi, ja jotka oikeasti myös ovat sitä.

Myös teknologian hiilijalanjälki nousee merkittäväksi kysymykseksi. Konesalit siirtyvät viileämmille pohjoisille alueille, missä energiaa ei kulu niin paljon viilentämiseen. Ilmaista lounasta ei ole, jokainen digitaalinen haku kuluttaa energiaa jossain päin palloa.

2. Älykkäät kaupungit

Megatrendit, digitalisaatio ja ilmastonmuutos, tulevat kasvattamaan myös kiinnostusta älykkäisiin kaupunkeihin. Kaupunkirakenne ja yhdyskuntasuunnittelu tulevat rakentumaan entistä enemmän alueen luontaisen maisemarakenteen perustalle ekologisten hyötyjen saamiseksi.

Älykkäät kodit toimivat testikenttänä ja avaavat mahdollisuuksia IoT-osaamisen myötä älykkäille kaupungeille. Miten liikennevirrat ratkaistaan parhaiten? Miten jätehuolto saadaan toimimaan energiapihisti? Miten vedenkulutusta hillitään, esimerkiksi älykkäillä suihkujärjestelmillä hotelleihin ja kerrostaloihin? Älykkäiden kaupunkien suunnitteluun esiteltiin jo mielenkiintoisia tekoälypohjaisia ohjelmistoja Slushissa viime vuoden marraskuussa. Euroopan komissio panostaa ensi vuonna älykkäisiin kaupunkeihin.

3. Matkailun digitiekartta tehostaa markkinaymmärrystä ja näkyvyyttä

Megatrendit vaikuttavat myös matkailuun. Lähimatkailu ja junailu kasvavat, mikä luo huippumahdollisuuksia kotimaan matkailuun. Sitä varten kuitenkin perusasioiden pitää olla kunnossa. Miten asiakas löytää ne meidän hienot jutut?

Ennen kuin lähdetään Kiinan markkinoille, perusta tulee rakentaa valmiiksi. Ensinnäkin löydettävyys pitää laittaa kuntoon, yrityksellä pitää olla nettisivut kunnossa ja hakukoneoptimointi tehtynä. Somessakin olisi ihan kiva olla. Miten sitten matkailuyrittäjä ehtii ja pystyy kaiken hoitamaan muun arjen lomassa? Olen kirjoittanut paikan brändäyksestä täällä.

Visit Finland lupaa panostaa paljon tulevina vuosina laatimansa Matkailun digitiekartan askeleisiin. Tulossa on alustoja matkailumarkkinointiin ja markkinaymmärryksen saavuttamiseen. Data-analytiikkaa kehitetään matkailijavirtojen ennustamiseen. Kaikki tämä vaatii osaamisen vahvistamista, ja siihen on koulutusta luvassa mm. Visit Finland Akatemian voimin.

4. Hybridikaupat tulevat kohisten

Yritysten näkövinkkelistä tärkeää ei ole vain löydettävyys, SEO:n optimoiminen, vaan myös ostaminen siirtyy entistä enemmän verkkoon. Kotimaiset kaupat ovat havahtuneet ilmiöön, että kivijalkakaupassa käydään sovittamassa tuotteita ja ostetaan sitten verkkokaupassa.

Kivijalkakaupan rinnalle perustetaan nykyisin verkkokauppoja, missä tuotteet ovat tilattavissa kotiin. Tämä lisää verkkokauppaohjelmistojen myyntiä. Tähänkin tarvitaan osaamista lisää, miten verkkokauppoja perustetaan ja hallinnoidaan. Tämä avaa kuitenkin mahdollisuuksia myös pienille, syrjässäkin sijaitseville kaupoille. Brändiä rakentamalla ja verkkokaupalla voidaan erikoistua vaikka mihin. USA:ssa tämä ostokäyttäytymisen muutos ja verkkokaupan kasvu näkyy lähes kaikilla toimialoilla. Suomeen viime vuonna rantautunut Google Shopping näyttää jo haetut tuotteet kuvina, jos ne vain jo jostain verkkokaupasta löytyvät. Nopeat käyttöön ottajat syövät siinäkin hitaat.

5. Chattailu kasvaa

Teknologian murroksessa myös ihmisten tarve vuorovaikutukseen kasvaa. Matkailuyritykseltä tai verkkokaupasta halutaan kysyä tietoja juuri silloin kuin asia on ajankohtainen. Chat-palvelut lisääntyvät. Chatin saa jo aika näppärästi nettisivuille, mutta kuka ehtii päivystämään linjoilla kellon ympäri.

Suomessakin näkyvät jo chatbotit, pienet virtuaaliavustajat, jotka vastaavat jo valmiiksi määriteltyihin asiakaskysymyksiin ja ohjaavat monimutkaisissa tapauksissa eteenpäin ihmisasiakaspalveluun. Chatbotit kehittyvät jatkuvasti. Tekoäly opettaa niitä paremmaksi, mutta paljon vielä tarvitaan ihmistä ratkaisemaan asioita. Amerikassa on jo hyviä chatbot-ohjelmistoja, joissa myös maksaminen jo toimii. Rekrytointia, matkavarauspalveluita, matkailutiedotusta ja ostamista voidaan jo hoitaa kohtuullisen ammattitaitoisesti chatbotin avulla. Pankkipalveluissa chatbot-palvelu on vielä ollut lapsenkengissään.

6. Empaattiset yrityksen menestyvät

Palveluiden ja tuotteiden empaattisuus nostaa päätään teknologisessa murroksessa. Hankalat tekniikat jäävät käyttämättä ja toimimattomat systeemit raivostuttavat ihmisiä. New Yorkin digimarkkinointikonferessissa painotettiin kaiken teknosälän keskellä yritysten empaattisuutta.

Ajattele aina asiakasta, kutsu hänet samaan kokouspöytään, kun suunnittelette uutuuksia. Tunnistatko tavat, miten ihmiset omaksuvat uutta? Innovaatioiden omaksumisesta voit lukea mm. kirjastani Menesty digimarkkinoinnilla.  Olen kirjoittanut aiheesta myös blogissani Empaattiset yritykset menestyvät.

Empaattisuuteen tarvitaan ihmisymmärrystä, humanismia. Palvelumuotoilu auttaa ymmärtämään, miten ihmiset toimivat, esimerkiksi digitaalisissa palveluissa tai ostamisessa. Helsingin Sanomat uutisoi vasta, miten humanistisen koulutuksen saaneet tai etnografit perustavat konsultointiyrityksiä auttamaan teknofirmoja ymmärtämään asiakasta.

7. Tekoäly

Tulevalla vuosikymmenellä tekoäly muuttuu hypestä käytännön työkaluiksi. Tekoälypohjaisia ohjelmistoja koodataan entistä käyttäjäystävällisimmiksi. Tähän asti koodauskursseja on pitänyt hakea Amerikasta asti, mm. Stanfordin yliopiston Andrew Ng:n kursseja on hehkutettu suomalaispiireissäkin, mutta osaaminen kasvaa koko ajan.

Koodaustaitojen puutetta ei saisi päästää kriittiseksi pisteeksi kehityksen eteenpäin menemiseksi. Monet suomalaiset korkeakoulut ovat jo vastanneetkin tähän huutoon ja perustaneet koulutusohjelmia, kuten Highway-to-code, jossa itsekin opettelen tekoälykieltä pythonia, nettisivuja liikuttavaa javascriptiä, automaatiota mahdollistavaa IoT-teknologiaa. Low-code-ohjelmistoja kehitetään auttamaan koodauksen taustalla, niin ettei koodaaminen jää kiinni osaamisesta.       

8. Automaatio

Tulevaisuudessa asioita pyritään automatisoimaan. Exeleihin rakennetaan pientä ohjelmistoviritystä, että tietoja voidaan analysoida ja visualisoida entistä helpommin. Asiakasdataa saadaan helpommin tekoälyn ja automatisaation avulla.

Markkinoinnin vähäisiä käsipareja helpottaa markkinoinnin automaation käyttöönotto. Kampanjoiden ajastaminen ja vaiheistus auttaa myös jokapäiväistä työtä, kun kerralla voi ajastaa vaikka koko joulukalenteripostaukset moniin eri somekanaviin.

9. Datan analysointitaidot

Datan määrä ei enää ratkaise, vaan osataanko sille esittää oikeat kysymykset. Dataa kyllä saadaan, mutta suurin osa ihmisajasta tekoälyn kanssa menee vielä siihen, että luokitellaan dataa ja mietitään, mitä kaikkea siltä voisi kysyä. Sen jälkeen sitten tekoäly esimerkiksi klusteroi asiakasdatan erilaisiin ryhmiin tai vaikkapa tunnistaa asiakaspoistuman tekijöitä.

10. FOMOsta JOMOon

Menettämisen pelosta, Fear-of-missing-out siirrytään rauhoittumiseen. Palautumisen, liikunnan ja hyvinvoinnin merkitys kasvaa digiähkyssä. Joy-of-missing-out, ilo siitä että voi väliin vain olla poissa maailman digivirrasta, muistuttaa levon tarpeesta, ajasta läsnäololle, varsinkin näin joulun ja vuodenvaihteen pyhinä.

Tämäkin blogipostaus sai alkunsa rauhallisesta kävelylenkistä luonnon keskellä. Minulla ei ollut mitään tarkoitusta kirjoittaa trendeistä. Teema nousee kuitenkin vähän väliä mieleeni ja havaitsen jatkuvasti erilaisia hiljaisia signaaleja niin työssäni lähellä kuin maailmallakin.

Kävelylenkillä teemat taas nousivat mieleeni ja jutun palaset hahmottuivat paikoilleen. Tulin kotiin, istuin koneen ääreen, kirjoitin pari tuntia. Voila! tässä se on sinun luettavaksesi ja nautittavaksesi. Juttua saa myös jakaa.

Jos tulevaisuuden trendit, markkinat ja asiakaskanavat kiinnostavat sinua, niin tutustu kirjaani Menesty digimarkkinoinnilla. Sieltä löydät monta vinkkiä aiheesta.

Minna Komulainen (TkT, KTM) bloggaa digimarkkinoinnista, luovuudesta ja yrittäjyydestä digitaalinenliiketoiminta.fi-blogissa (www.linkedin.com/in/minnakomulainen). Lue lisää digivinkkejä Minna Komulaisen kirjoittamasta tietokirjasta Menesty digimarkkinoinnilla.

Copyright: Minna Komulainen 2020

Share this...
Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn
Minna Komulainen

Minna Komulainen

Kirjoittaja on tekniikan tohtori ja kauppatieteiden maisteri, ja kirjoittanut lukuisia tietokirjoja strategiasta, palvelumuotoilusta, paikan brändäyksestä, kulttuurista ja ympäristöstä.

Leave a Reply