Skip to main content

Millainen rooli luovuudella on digitalisaatiossa? Miten luovuus syntyy?

Minna Komulainen

Luovuus, creative tech, on innovaatioiden kehittäjien piireissä kovaa valuuttaa. Siitä tehdään paljon tutkimusta ja puhutaan organisaatioiden luovuudesta. Mihin sitten luovuutta tarvitaan? Millainen merkitys sillä voi olla digitalisaation kehitykseen ja innovaatioiden leviämiseen markkinoilla?

Luovuuden rooliin ja digitalisaation uusien juttujen leviämiseen törmäsin Piilaaksossa, Santa Clarassa Berkeleyn yliopiston konferenssissa vuonna 2015. IBM:n tekoälyn kehittäjä esitteli ruudulla jotain todella omituista. Ruudulle hyppäsivät pienet virtuaaliavustajat kuin juoksevat muurahaiset. IBM:n mukaan virtuaaliassistenttien määrä tulisi kasvamaan vuosi vuodelta eksponentiaalisesti. Jos silloin käytössä oli muutama virtuaaliassistenttia, niin parin vuoden päästä niitä olisi jo satoja, 20 vuoden päästä tuhatkunta. ”Weird, aivan outoa” mutisi vieressäni istuva Cambridgen yliopiston professori. Ja me muut eurooppalaiset nyökyttelimme samoin… apua, virtuaaliassistentteja, never ever.

Ei mennyt kuin pari vuotta, kun törmäsin niihin taas Lontoossa. Nyt assistenteilla oli jo nimikin, chatbotti. Markkinoille oli ilmaantunut sopivia sovelluksia niille. Pian rakentelin niitä jo itsekin.

Miten luovuus syntyy?

”Luovuus

Digitalisaatiossa tarvitaan näkijöitä, mutta myös tekijöitä. Luovuus auttaa tunnistamaan asiakkaan tarpeita ja luomaan uusia konsepteja, uusia liiketoimintamalleja, tapoja luovia digitaalisessa markkinoinnissa. Piilaaksossa ei korostunut vain teknologiahype, vaan kaikkeen etsittiin humaanimpaa lähestymistapaa. Miksi aikaa käytettiin johonkin niin vaikeasti määriteltävään asiaan?

Luovuuden rooli on merkittävä kaiken uuden kehittämisessä. Se auttaa tunnistamaan asiakkaan tarpeita ja piileviä unelmia. Käyttäjälähtöisuus, asiakaskokemus ja palvelumuotoilu ovat vakavasti otettavia juttuja, jos yritys haluaa menestyä. Miten synnytetään luovuutta ruokkiva ekosysteemi? Miten ideat syntyvät? Onko luovuus sisäsyntyistä vai voiko sitä oppia?

Harvardin yliopiston tutkijat kartoittivat, mitä aivoissa tapahtuu luovan ajattelun aikana. Unelmointiin, mielikuvitukseen, ideointiin ja kontrolliin liittyvät toiminnot asuvat aivojen eri osa-alueilla, ja normaalisti ne eivät ole aktiivisia samanaikaisesti. fMRI-kuvauksessa tuli esiin, että luovaa ajattelua käyttävillä aivojen osa-alueet toimivat enemmän samanaikaisesti keskenään kuin normaalisti.

Tutkimusta tarvitaan selvittämään, voiko luovaa ajattelua kehittää sitä vain harjoittamalla, mutta meistä jokainen voi kokeilla, kysymällä vaikkapa entä jos-kysymyksiä. Entä jos tulevaisuus olisikin toisin… ? Entä jos toimittaisiinkin eri tavoin kuin aiemmin…?

Luovuutta ei tarvita vain uusien teknisten vimpaimien keksimiseen, vaan myös liiketoimintamuotoilu on luovaa. Digitalisaatio disruptoi tapaamme toimia. Uusien liiketoimintamallien, asiakasoivallusten tunnistaminen dataviidakosta ja uusien markkinointiväylien avaaminen ovat luovaa puuhaa. Ne ovat jo uuden tarinan, seuraavien blogipostausten aihe.

Mitä mieltä sinä olet luovuudesta? Onko siitä hyötyä, haittaa? Kommentoi ja anna palautetta. Tämä on ensimmäinen blogipostaukseni ja olisi kiva kuulla, mistä aiheista haluaisit lukea lisää.

Digitalisaatio on matka, tehdään siitä yhteinen.

Tule seuraamaan blogiani ja tilaa uutiskirje, niin saat ajankohtaiset jutut suoraan sähköpostiisi.

Blogissani tulen kirjoittamaan digitalisaatiosta, uuden liiketoiminnan luomisesta, asiakaskokemuksesta, markkinoinnista ja palvelumuotoilusta. Olen tutkinut digitalisaatiota ja sen hyötyjä suomalaisille yrityksille. Uskon, että maailma on täynnä ideoita, jotka vain odottavat näkyväksi tulemista.

Minna Komulainen on tekniikan tohtori ja kauppatieteiden maisteri, ja kirjoittanut lukuisia tietokirjoja strategiasta, palvelumuotoilusta, paikan brändäyksestä, kulttuurista ja ympäristöstä.

Lähde: https://theconversation.com/new-study-reveals-why-some-people-are-more-creative-than-others-90065

Leave a Reply