Paikkoihin liittyvät tarinat saavat matkustamaan. Tuskin olisin itsekään päätynyt Veronaan ilman Juliaa ja Romeota. Ja nyt siis kolusin pitkin Veronan puistoja, piazzoja ja kirkkoja, kolkutellakseni oville, jossa Julian väitettiin asuvan. Pitäisikö tarinan olla todellinen houkuttaakseen tutustumaan vieraisiin maisemiin?

Veronan kapeilla kujilla tunnelma tiivistyy. Jännittynyt supina, kamerat kaivetaan laukusta esiin. Ihmisvirta vie sinne, mitä on tultu katsomaan. Kapeasta porttikongista vasempaan ja siinä se on. Julian talo.

Arvasiko Shakespeare ottaessaan Luigi da Porton 1520-luvulla kirjoittaman rakkaustarinan näytelmänsä pohjaksi, millaisen pyhiinvaelluskohteen Veronasta sai aikaan? Sen verran elävästi hän kirjoitti rakkauden kiemuroista ja keskiaikaisesta kaupungista, että yhä matkailijat haluavat nähdä juuri sen oikean Julian parvekkeen, minne Romeo kiipesi. Ei edes haittaa, että kaupunginisät rakennuttivat rappusen vasta 1920-luvulla, niin vahva on tarinan voima.

Paikkoihin liittyy muistoja, aikansa uutisia, joita kerrotaan eteenpäin. Osa on todellisia, osa tarunomaisia. Tarinalla on vahva voima paikkasuhteen synnyttäjinä, mutta milloin ne muuttuvat merkityksellisiksi. Jyväskylän yliopiston Black Box-bränditutkimuksen mukaan merkityksellisyys syntyy hyödyllisyydestä ja koetusta totuudenmukaisuudesta.

Miten se sitten peilautuu esimerkiksi Julian ja Romeon tarinaan, tunnettuun fiktiiviseen näytelmään? Olisi helppoa vastata, ettei mitenkään, mutta salaisuus piileekin samaistumispinnassa. Kun tarinaan on mahdollista samaistua, se koskettaa syvemmin inhimillisiä toiveita ja kaipauksia. Näin siitä tulee osa persoonaa ja koettua paikan brändiä.

Tarinat kasvattavat brändejä

Paikkojen brändimerkitykset eivät jää vain taloudellisia hyötyjä tuoviksi vetovoimatekijöiksi, vaan muovaavat persoonallisia suhteita asukkaan, matkailijan ja paikan välillä.

Tutkimme Sitran valtakunnallisessa hankkeessa paikan markkinoinnin vetovoimatekijöitä ja palveluiden rakentamista tarinan ympärille. Paikan brändin vahvistamisen teemoja haettiin paikallisesta kulttuuriperinnöstä, tarinoista ja luonnosta.

Vahva tarinaidentiteetti erilaistaa paikkoja, ei olla enää missä tahansa, vaan juuri tietyssä paikassa, esimerkiksi sen tietyn järven rannalla, mihin jättiläiset heittelivät kiviä. Jättiläistarinoita on hyödynnetty mm. Kainuussa, missä merkkihenkilöiden paikkoja kartoitettiin ja niistä rakennettiin tuotteita. Niistä myös kunta otti käyttöönsä jättiläistarinat paikan markkinoinnissa. Kuusiston kartanossa tarinat syntyivät taas Turun saariston muinaisreiteistä ja luostarin raunioista.

Kirjallisuus luo tarinoita, vast’ikään onkin alkanut kirjallisuusmatkailu-hanke, missä kirjailijoiden reittejä hyödynnetään Pohjois-Suomessa, Skotlannissa ja Irlannissa. Paikkojen tarinat myös rakentavat siltoja ihmisten välillä, mm. brexitin repimässä Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajakaupungeissa James Joycen mukaan.

Paikan markkinoinnille pitäisi raivata tilaa – sille on tilausta juuri nyt

Kunnat voisivat hyödyntää paikkaan liittyviä tarinoita markkinoinnissaan enemmän. Veikko Huovisen, Elias Lönnrotin ja Eino Leinon perintöä viljelevät paikalliset yhdistykset, mutta kovin kapoisin talkoovoimin. Vapaaehtoistoimijat ovat rikkaus, mutta voimia pitäisi saada lisää, ja tiivistää kuntien ja yritysten yhteistyötä.

Markkinointi on meidän kaikkien yhteinen asia, että Suomen maisemien rikkaus ja diversiteetti  löydettäisiin entistä paremmin, niin matkailun, asumisen ja investointien osalta. Paikan markkinointi tuo esiin paikkojen omalaatuisuutta, ja toisaalta myös juurevuutta ja turvallisuutta, mitä tämänhetkisessä maailman tilanteessa ihmiset ja matkailija kaipaavat. Uusien elinkeinojen kehittäminen tarinoiltaan rikkaisiin maisemiin saattaa auttaa tukemaan niiden säilymistä, jopa uudelleen kukoistusta.

Toivon, että suomalaisessa maisemamatkailussa ei tarvitse kuitenkaan odottaa niin kauan, että joku nykypäivän Shakespeare tai Veikko Huovinen kirjoittaa paikasta menestystarinan, tai että seutukuntia päästäisiin markkinoimaan yhteisen brändin alla.

Tarvitsee vain aloittaa läheltä. Omilta portailta, paikasta, josta löytyy tarina. Se luo juuret ja siivet ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.

Tutustu paikan markkinointiin

Lue lisää paikan markkinoinnista Sitran julkaisemasta kirjasta Maiseman tarina. Opas pohjautuu haastatteluihin, yrityscaseihin ja malliesimerkkeihin paikan markkinoinnista ja palvelumuotoilusta.

Tämä blogikirjoitus on julkaistu alunperin Kainuun Sanomissa valtakunnallisiin kotiseutupäiviin liittyen ja se syntyi Veronan matkan kokemusten pohjalta. Italiassa paikan markkinointi kyllä osataan!

Kirjoitan brändistä, sisältömarkkinoinnista ja digimarkkinoinnista myös uusimmassa kirjassani Menesty digimarkkinoinnilla. Painokoneet raksuttavat juuri nyt kirjani toista painosta, kun ensimmäinen painos on lähes loppuunmyyty muutamassa kuukaudessa.

Seuraa myös blogiani, kirjoitan liiketoiminnan kehittämisestä, markkinoinnista ja luovuudesta. Näin kevään korvalla taas pursuan uusia aiheita, vaikka blogiartikkeleita on talven aikana syntynyt harvemmin. Kirjan julkistamisen jälkeen olen saanut kiertää kertomassa kirjan teemoista laajalti.

Jos haluat napata itsellesi vielä kirjani ensimmäisen painoksen, niin tee se pian. Blogini lukijana saat Kauppakamarin kirjakaupasta kirjastani 10 %:n alennuksen koodilla KKALE10. Löydät lisätietoa kirjastani täältä!

Seuraa somekanaviani Facebookissa, LinkedIn:ssä, Twitterissä ja Instagramissa.

 

 

Share this...
Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn
Minna Komulainen

Minna Komulainen

Kirjoittaja on tekniikan tohtori ja kauppatieteiden maisteri, ja kirjoittanut lukuisia tietokirjoja strategiasta, palvelumuotoilusta, paikan brändäyksestä, kulttuurista ja ympäristöstä.

Leave a Reply