Brändiviestintä ei ole ämyriviestintää, vaan vuorovaikutusta. Millainen brändin toiminta lisää kuluttajien sitoutumista ja aikomusta ostaa?

Näin kesäalennusmyyntien ja tapahtumamarkkinointien pippaloissa, brändi ja sen merkityksen kasvattaminen on asia, jota ei kannata unohtaa. Tuotteen, matkailukohteen tai palvelun muovaaminen brändiksi kannattaa aina.

Brändiä kuvataan usein ämyrillä, jolla viesti huudetaan maailmalle. Se on kuitenkin virhe. Näin someaikana brändin merkitys on muuttunut vuorovaikutukseksi. Puhutaan yhteisöbrändistä, jonka sisällön asiakkaat luovat, ei markkinoija tai yritys.

Brändin matka karjan polttomerkistä brändiyhteisöön

Brändit syntyivät 3000 eakr. karjan polttomerkkinä. Teollistuminen tavaramerkit toi 1800-luvulla yritysten tuotteiden kylkeen. Oikeasti brändien nousu alkoi 1990-luvulla. Yritysbrändi ja organisaatiobrändi ovat 90-lukua, brändisuhdeviestintä 2000-lukua ja brändiyhteisöt 2010-luvua, minne tie vielä viekään?

Tällä hetkellä markkinointitutkimuksen yksi kuumista perunoista onkin juuri sitoutuminen Jyväskylän yliopiston Heikki Karjaluodon mukaan. Monikanavaisen myynnin ja markkinoinnin someviidakoissa menestyy se, joka onnistuu sitouttamaan someseikkailijoita oman sisältönsä nuotiotulen äärelle.

Miten brändi voi toiminnallaan lisätä sitoutumista ja ostoaikomusta?

Se, miten brändi näkyy ja toimii somessa, vaikuttaa kuluttajien kiinnostuksen heräämiseen tai torjumiseen. Brändiviestintä ei ole ämyrillä brändin huutamista maailmalle, vaan hienovaraisempaa vuorovaikutteista toimintaa.

Sprout Socialin ’in tutkimuksen mukaan tärkein kuluttajien ostohalukkuutta lisäävä tekijä on brändin vuorovaikutteisuus. 48 % kuluttajista arvostaa eniten brändin responsiivisuutta ja sitä miten brändi vastaa asiakkaiden tarpeisiin sosiaalisessa mediassa. Brändin tarjoukset ovat tärkeitä 46 %:lle kuluttajista. 42 %:lle merkitystä oli myös sillä, että brändi tarjoaa opastusta omasta aihepiiristään ja tuotteidensa käytöstä.

Vuorovaikutus, tarjoukset ja opastaminen ovat brändien kolme tärkeintä toimintaa, joilla brändit voivat lisätä somessa kuluttajien ostoaikomusta. Kuluttajat kokevat myös kiinnostavien kuvien jakamisen (38%) ja viihdyttämisen (36%) melko tärkeiksi. Brändin ekslusiivisen sisällön tarjoaminen kiinnostaa 35 % kuluttajista.

”Luovuus

Kuva 1. Millainen brändin toiminta lisää kuluttajien ostoaikomusta Sprout Socialin mukaan.

Vähemmän tärkeänä pidettiin kuvien jakaminen työpaikan kulissien takaa. Kilpailijoiden arvostelu taas kääntyy brändin omaan nilkkaan, sitä pidettiin erityisen haitallisena.

Brändisi vaikuttaa positiivisesti myyntiin, jos se julkaisee kuluttajille arvokasta sisältöä, keskustelee, tarjoaa, opastaa ja on visuaalisesti houkutteleva. Myönteinen brändiviestintä omia ainutlaatuisuuksia korostaen tuo parhaiten brändille seuraajia.

Tämä tällä kertaa brändistä ja miten se vahvistaa sitoutumista. Miten brändi sitten syntyy? Miten brändiä luodaan ja kaupallistetaan? Siitä lisää seuraavilla kerroilla blogissani ja tulevassa kirjassani.

Lue lisää ja tilaa uutiskirjeeni!

Viimeistelen juuri uusimman markkinointikirjani lukua brändistä ja monikanavaisesta myynnistä. Pääset lukemaan niistä jatkossa enemmän täällä ja syksyllä ilmestyvässä kirjassani, Menesty digimarkkinoinnilla, jonka kustantaa Kauppakamari. Tilaa uutiskirjeeni, niin saat tuoreet blogipostaukset ja myöhemmin kirjan alennuskoodin suoraan sähköpostiisi.

Tulen kertomaan blogissani myös tulevasta New Yorkin Digital Summit’ista ja mihin markkinointi on menossa lisää. Pysy linjoilla!!!

Lähteet: 

Janne Hepola, Heikki Karjaluoto, Anni Hintikka, (2017) “The effect of sensory brand experience and involvement on brand equity directly and indirectly through consumer brand engagement”, Journal of Product & Brand Management, Vol. 26 Issue: 3, pp.282-293, 

https://sproutsocial.com/insights/data/q2-2017/

Share this...
Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn
Minna Komulainen

Minna Komulainen

Kirjoittaja on tekniikan tohtori ja kauppatieteiden maisteri, ja kirjoittanut lukuisia tietokirjoja strategiasta, palvelumuotoilusta, paikan brändäyksestä, kulttuurista ja ympäristöstä.

Leave a Reply